Korkea koulutus ei suojaa ulkomaalaistaustaisia työttömyydeltä kuten suomalaistaustaisia

Vuoden 2020 lopussa kaikista vieraskielisistä työttömistä 20 prosentilla oli vain perusasteen tutkinto, 31 prosentilla keskiasteen tutkinto ja 26 prosentilla jokin korkea-asteen tutkinto. Lähes neljäsosan koulutusaste oli tuntematon.

Korkea koulutus ei suojaa ulkomaalaistaustaisia työttömyydeltä samalla tavalla kuin suomalaistaustaisia. Kotimaankielisten työttömyys vähenee koulutustason noustessa, kun taas vieraskielisten työttömyys pysyy koulutuksesta riippumatta kohtalaisen tasaisena. Itse asiassa vuoden 2020 lopussa korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla vieraskielisten työttömyys oli kotimaankielisiä vähäisempää. Vain perusasteen tutkinnon suorittaneista vieraskielisistä on kuitenkin noin puolet sellaisia, joiden koulutustausta on tuntematon. Kotimaankielisten koulutus sen sijaan yleensä tiedetään.

Esimerkiksi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyysaste oli vuoden 2020 lopussa 27,5 prosenttia, kun vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla se oli 17,6 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielisillä vastaavat osuudet olivat 15,5 prosenttia ja 6,0 prosenttia. Sekä kotimaankielisten että vieraskielisten työttömyysasteet nousivat kaikilla koulutusasteilla edellisvuodesta vieraskielisiä korkeasti koulutettuja lukuun ottamatta. 

 

Taustamaa on yhteydessä ulkomaalaistaustaisten työmarkkinoilla pärjäämiseen

 

Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen vaihtelee paljon taustamaan mukaan. Joissakin ulkomaalaistaustaisten ryhmissä Suomeen on muutettu ensisijaisesti työn vuoksi, kun toisissa maahan on tultu pakolaisina.

20–64-vuotiaiden helsinkiläisten työllisyysaste oli vuoden 2019 lopussa selvästi korkein virolais- ja ruotsalaistaustaisilla. Länsi-eurooppalaistaustaiset ovat ylipäätään työllistyneet muihin ulkomaalaistaustaisiin verrattuna varsin hyvin ja työttömyysaste jäi heillä selvästi keskiarvoa alhaisemmaksi.

Vaikeuksia työllistyä on ollut erityisesti pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla. Irakilaistaustaisten 20–64-vuotiaiden helsinkiläisten työllisyysaste oli vuoden 2019 lopussa vain 31,4 prosenttia ja somalialaistaustaisten 42,0 prosenttia. Myös muualta Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta peräisin olevien työllisyystilanne oli selvästi keskimääräistä heikompi. Kuten aiempanakin vuonna, työttömyysaste kuitenkin jatkoi laskuaan edellisvuodesta kaikissa näissä taustamaaryhmissä. Esimerkiksi somalialaistaustaisten työttömyysaste laski edellisvuodesta 7 prosenttiyksikköä ja irakilaistaustaisten 6 prosenttiyksikköä.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteita alentaa jossakin määrin se, että rekistereissä on mukana Suomesta todellisuudessa pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet viranomaisille ilmoitusta maastamuutostaan. Esimerkiksi kiinalais- ja intialaistaustaisissa on paljon maasta tosiasiallisesti pois muuttaneita ihmisiä.

 

Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten työllisyys ei merkittävästi poikkea ensimmäisen sukupolven tilanteesta

Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisia on Helsingissä vielä vähän, ja he ovat niin nuoria, etteivät ole välttämättä vielä työelämässä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että toisen sukupolven ulkomaalaistaustaiset eivät keskimäärin ole työllistyneet juurikaan ensimmäistä polvea paremmin (kuvio 2). Syntymämaasta riippumatta 20–29-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset olivat vuoden 2018 lopussa selvästi harvemmin työllisiä ja selvästi useammin työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella kuin suomalaistaustaiset ikätoverinsa.

Sukupuolten välillä oli kuitenkin eroja: Ulkomaalaistaustaisista nuorista useimmin työllisiä olivat Suomessa syntyneet naiset (63,5 %) ja seuraavaksi useimmin ulkomailla syntyneet miehet (58,7 %). Suomessa syntyneet naiset olivat ulkomaalaistaustaisista myös harvimmin työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella. Kaikkein heikoimmin olivat työllistyneet ulkomailla syntyneet naiset (työllisiä 48,0 %) ja seuraavaksi heikoimmin Suomessa syntyneet miehet (50,2 %).

Kaikista työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevista 20–29-vuotiaista helsinkiläisistä jopa 41 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa koko ikäluokasta oli vain 17 prosenttia. Eniten työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevia oli ulkomailla syntyneiden naisten joukossa. Tilastoissa ei kuitenkaan näy se, että osa työvoiman ulkopuolisista saattaa olla esimerkiksi perhevapailla.